Generatiivinen AI on todellinen tämän vuoden teema lähes missä tahansa: mediassa, somessa, eikä vähiten kollegoiden ja asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Kaikki osapuolet kouluttautuvat ja kokeilevat vauhdilla ja vimmalla AI:n käyttöä; pikkuhiljaa aiheesta alkaa muodostua myös kokemusperäisiä mielipiteitä.
Jokunen kuukausi sitten luin jutun, jossa kerrottiin, että 82% markkinoinnin konsultointipalveluita ostavista asiakkaista on huolissaan siitä, että heidän kumppaninsa hyödyntävät AI:ta. Jäin miettimään, mistä tämä johtuu ja ryhdyin kaivelemaan asiaa liiketoiminnan ja kaupallistamisen konsultoinnin näkökulmasta, eli hieman markkinointiviestintää laajemmalta alueelta. Rajasin teknologiakonsultit tästä pohdinnasta pois, sillä tontilla tulokulma tekoälyyn on aivan omanlaisensa, enkä ota nyt teknisiin ratkaisuihin kantaa.
Käyttötarpeita ja -kohteita AI:lle on jo konsultoinnissa tunnistettu, yleisimpinä tällä hetkellä varmaankin erilaisten sisältöjen suunnittelu ja tuotanto sekä rutiinitehtävien tai manuaalisesti hankalien prosessien automatisointi (esim. kilpailija-analyysit tai kvalitatiivisten tutkimuksien avointen kysymysten jäsentely ja analysointi). Jossain määrin datalähtöisen ymmärryksen rikastaminen ja päätöksenteon nopeuttaminen on varmasti myös jo agendalla. Kenties vielä tuloillaan on erilaisten skenaarioiden tunnistaminen, rakentaminen ja simulointi, sekä niiden vaikutusten ennakoiva analysointi. Tulevaisuuden toivelistalla on uusien liiketoimintamallien, tuotteiden ja palveluiden rakentaminen, osaamistarpeiden tunnistaminen ja määrittely sekä suunnitelmat riskien hallintaan.
AI:n käyttöön konsultoinnissa liittyy myös joitain jo tunnistettuja riskejä. Suoraviivaisin näistä on varmasti tietoturva - mitä dataa jaan konsulttikumppaneilleni ja miten turvassa se on, jos sitä jalostetaan konsultin käyttämän AI-ratkaisun avulla? Algoritmeihinkin liittyy riskejä. Ensinnäkin AI:n käyttämän algoritmin läpinäkymättömyys - ihmiskonsultti perustelee ratkaisunsa plus miten ja miksi päätyi siihen, AI taas ei. Toiseksi, generatiivinen AI on rakennettu palvelualttiiksi ja sitä kautta “miellyttämään” käyttäjäänsä. Jos AI ei löydä vastausta käytettävissä olevan datan perusteella, se keksii vastauksen itse. Tätä algoritmin vinoutumista kutsutaan hallusinaatioksi, ja käyttäjän huomatessa, että AI ryhtyy itse kekkailemaan, rapautuu luottamus teknologiaa kohtaan. Tämä voi pitkän päälle jopa muodostaa AI:n käytön esteitä ja ennakkoluuloja. Lopuksi: jos AI:n käytössä oleva data on huonolaatuista tai jopa viallista, ovat sen tuottamat ratkaisutkin väistämättä huonoja. Tässäkin pätee vanha kunnon “shit in - shit out” -periaate.
No mistä asiakkaat sitten tarkalleen ottaen olisivat huolissaan, kun puhutaan AI:sta konsulttikumppanien käytössä? Alussa mainitsemassani tutkimuksessa tuli esille, että suurin osa otoksen asiakkaista on määritellyt vastuullisen AIn käytön periaatteet (esim. tietoturvan, yksityisyyden, läpinäkyvyyden ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen osalta). Periaatteiden käyttöönotto ja valvonta sen sijaan on vielä alkumetreillä, eli vain osalla asiakkaista on tähän prosessit ja käytännöt jo olemassa ja noudatettuina. Eli jos huoli liittyy periaatteiden puutteeseen, on se taklattavissa neuvottelemalla ja sopimalla asioista kumppanien kanssa. Asioihin pitää kuitenkin ensin itse perehtyä huolellisesti, jotta osaa huomioida juuri ne omiin konsultointitarpeisiin liittyvät, tärkeimmät näkökulmat.
Jutellessani tästä muiden konsulttien kanssa, esiin nousee ajatus siitä, että asiakas ajattelee AI:n tekevän hommat jotenkin entistä nopeammin ja halvemmilla ponnisteluilla kuin konsultoinnissa aikaisemmin, mutta että konsultit tästä huolimatta laskuttavat ihan kuten ennenkin. Tästäkin huolesta selvitään keskustelemalla ja sopimalla. Ensinnäkin, AI ei ole tupsahtanut mistään konsultille ilmaiseksi, vaan sen käyttö on vaatinut sekä rahallisia että ajallisia investointeja. Toiseksi: asiakkaan pitäisi maksaa konsultille tämän tuottamasta arvosta, eikä sen tuottamiseen käytetystä ajasta. Tavoiteltu arvo ja siitä maksettava korvaus määritellään toivottavasti yhdessä. Samalla lailla kokenut konsultti ratkoo pulman nopeammin kuin kokematon, mutta nopeuden mahdollistaa vuosien työnteko, hikoilu samankaltaisten asioiden äärellä ja epäonnistumisten ja onnistumisten kautta saadut opit. Harvoin kuulee, että kokeneelle konsultille pitäisi maksaa vähemmän, koska hän on nopeampi - miksi sitten AI:n käytöstä vaikka prosesseja tai datan louhimista nopeuttamaan pitäisi maksaa vähemmän?
Mitä sitten itse ajattelen tästä kaikesta? Konsultoinnin pointti on minusta tuoda asiakkaalle strategista ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisua. Tärkeää on kyetä innovoimaan nopeasti ja tuottaa esim. datalla johtamiseen rikastettua ymmärrystä. Mietin, mitä tapahtuu, jos konsultoinnissa yhä enemmän nojaudutaan AI:n tuottamiin rikastuksiin, analyyseihin ja johtopäätöksiin. Hukkaammeko ihmiskonsulteilta osaamiseen ja omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa kompetenssia, esimerkiksi go-to-market tai P&L -asioissa?
Loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että konsultointi on keskustelua ja siinä onnistuminen on usein henkilösidonnaista. Konsultointi hyötyy AI:sta, kun rutiinitehtäviä ja hankalia prosesseja pystytään automatisoimaan. Mutta menestyksekkäät lopputulokset syntyvät ihmisten ja AI:n tasapainosta: strategisen ajattelun perusta tarkentuu, päätöksenteko on älykkäämpää ja suhde asiakkaan ja konsultin kanssa vahvistuu. Ei siis toista ilman toista.
Comentários